Palikoita

Jotain pientä on taas tullut tehtyä. Tällä kertaa puupalikoita lapselle. Itse tehtyä on hionta, polttaminen ja öljyäminen. Isä/ukki huolehti puun palikoiden muotoon. Öljyä imivät yllättävän paljon, olisi pitänyt tehdä niinkuin suunnittelin, eli upottaa palikat öljyastiaan.

Kirjaimet tehty polttopiirrustuskynällä. Koska olen huono piirtämään / kirjoittamaan vapaalla kädellä, niin kirjaimet saivat muotonsa pyöreästä purkin kannesta (n. 5 cm halkaisijaltaan). Kaikki muuta kirjaimet onnistuivat sillä taktiikalla hyvin, mutta N-kirjain vaati vähän enemmän mielikuvitusta.

Puu oli haapaa ja siitä saatiin oikein miellyttävän kevyet palikat. Katsotaan miten kestävät kahta hammasta.

Yhden kortinkin olen saanut tehtyä. Rippilapselle tuli tämä kortti. Valmistui hyvissä ajoin, eli edellisenä iltana ennen reissuun lähtöä.

Joulukortteja olen alkanut jo miettiä ja suunnitella, katsotaan miten hyvissä ajoin ne saan tehtyä...

Melkein koru

Olen minä yrittänyt askarrella. Tästäkin häkkyrästä tuli lopulta korvakoru tai korvaan laitettava koru (reikää tähän ei tarvinnut). Valmistuttuaan tämä kuitenkin unohtui äitin ja isän luokse, joten kuvan valmiista korusta saatte myöhemmin.

Kuvassa oleva aine on kuparilankaa, haaveilen tekeväni tämmöisen hopeisena.

Hyvää juhannusta!

Hyvää juhannusta!

Toinen toukokuun kortti

Jopa kaksi korttia tehty tässä kuussa! Eikun olihan niitä enemmän kun äitienpäiväkortteja tuli tehtyä kolme. Eli tämä on neljäs kortti!

Ylioppilaalle lähtee tai siis viedään lauantaina. Punaista nauhaa on kortin lisäksi käytetty myös lahjan paketoinnissa apuna.

Vahingossa sattui löytymään myös kortin kuvaan sopiva onnitteluteksti: "Tie maailmalle kulkee koulun kautta!"

Kuva ei ole leimasin vaan semmoinen jännä kalvo (verkkokalvo :D), en tiedä miksi sitä kutsuisi. Kalvo paperin päälle ja sitten lastalla vedetään väriä kalvon yli ja sitten otetaan kalvo pois ja kuva on paperissa.

Hyvää äitienpäivää!

Tähän korttiin sain idean Pinterestistä.

Hyvä että toteutin kortin näillä puolivuotiailla varpailla, enkä vasta vuoden päästä. Nyt olivat juuri sopivan kokoiset. Toisaalta tästä voisi ottaa äitienpäiväperinteen ja tehdä joka vuosi kortit samalla idealla. Ostaisi vain aina isommat korttipohjat.

Kortteja lähti kahdelle mummolle ja yhdelle isomummolle. Isomummon mielestä kortissa oli jalan kuvat sen takia, että hän tietää minkä kokoiset sukat pitää pojalle neuloa.

En tiedä täytyisikö olla huolestunut, että nuissa kuvissa vasen ja oikea jalka ovat eri kokoisia...

Jalan kuvat oli yllättävän helppo painaa paperille, 5 kuukautta sitten oli paljon vaikeampaa. Koska en tähän hätään löytänyt talteen laittamiani sormivärejä, niin painoin jäljet 3D-pastalla ja hyvin sekin aine toimi tässä tarkoituksessa.

Tässä alhaalla on kuvat ennen varpaiden pesua (väri lähti muuten helposti pois pesussa). Näiden kuvaaminen oli hieman haastavaa kun nämä jalat eivät pysy hetkeäkään paikoillaan.

 

Kirjain

Olen minä edes jotain yrittänyt tehdä. Tilasin quilling-tarvikkeita ja tässä on harjoittelua niillä. En tykkää noista väreistä, ehkä muutan tämän vielä yksiväriseksi.

Tilasin valikoiman nuita paperisuikaleita, kun en oikein tiennyt tilatessa että mitä näistä tekisi. Noh, tottakai nyt tietää mitä värejä olisi tahtonut ja esim. harmaa puuttuu kokonaan valikoimasta.

Ihanaa ystävänpäivää!

Tänä vuonna panostin korteissa yksinkertaisuuteen, eli kortti on suurimmalta osin tehty yhdellä kädellä. Toisella kädellä piti pidellä kiinni pientä askartelijaa, jota ei huvittanut makoilla lattialla.

Ja jos kortin mukana tuli karvoja niin tästä alemmasta kuvasta löytyy selitys siihenkin...